Sain Ireneltä tunnustuksen. Kiitos! Ihan vetää hiljaiseksi, kun olen vasta tämän blogin aloittanut.
Tunnustuksen saamiseen liittyy tunnustusten tekeminen. Minun pitää kertoa seitsemän asiaa itsestäni.
1. Olen laiska, mutta olen tarvittaessa hyvinkin ahkera ja sinnikäs, jotta saan aikaiseksi jotain haluamaani, kuten siistin kodin. Siivoaminen ei ole herkkua, mutta teen sen kuitenkin mielelläni itse, koska kukaan muu ei tee sitä yhtä hyvin. Olen kehitellyt ammattimaisia toimintatapoja siivoukseen ja ikkunanpesuun, jotta siihen ei tuhraantuisi liikaa aikaa.
2. Olen kotihiiri. En pidä siitä, että on sovittuja menoja, vaan haluan olla kotona ja tehdä kotijuttuja omaan tahtiini. Kaikki harrastukseni ovat sellaisia, että niitä voi harrastaa kotona. Lukeminen, käsityöt, akvaarion hoito ja puutarhan hoito.
3. Olen äkkipikainen, tulistun helposti jos asiat eivät mene niinkuin olin suunnitellut. Toisaalta olen hyvin suunnitelmallinen, enkä ryhdy mihinkään ilman kunnon suunnitelmaa. Se on sitten eri asia pysynkö siinä, vai menenkö kuitenkin fiilispohjalta. Joka tapauksessa suunnitelma pitää olla, ja jos se muuttuu jostakin minusta riippumattomasta syystä, saatan hieman hermostua.
4. En siedä hälinää ja lasten kinastelua kotona. Se on tietysti ikävää, helpompaa olisi jos lasten hälinästä osaisi nauttia, kun niitä lapsia on tullut hankituksi. Mutta lapset ovat terveitä kun niistä lähtee ääntä.
5. Inhoan aikatauluja, odotan innolla kesälomaa ja sen jälkeistä äitiyslomaa. Tosin äitiyslomallakaan sitten syksymmällä en selviä ilman kelloon tuijottamista, koska poikaa pitää kuskata eskariin aamuisin ja muistaa vielä hakea hänet sieltä kotiinkin.
6. Innostun helposti uusista vouhotuksista ja harrastuksista, mutta vain harvat jutut jäävät pysyvästi elämääni. Kun meille oli hankittu koira, innostuin koiranäyttelyistä ja tokosta, mutta en minä jaksanut niissä paria vuotta kauempaa, nykyisin koira on ihan vaan kotikoirana.
7. Esikoisen vauva-aikana innostuin kantoliinailusta, kestovaipoista ja vaipattomuudesta, eli kaikenlaisesta hörhöilystä. Kantoliina ja kestovaipat ovat hyviä keksintöjä, joita käytin kakkosenkin kanssa, katsotaan miten tämän kolmannen kanssa. Ainakin osittaista kestovaippailua aion harrastaa, koska vaipat on jo hankittuna. Mitenkään tiukkapipoista tämä hörhöilyni ei ole.
Valkoiset tulppaanit ovat muuten auenneet ensimmäisinä noista isoista. Harmi vain en saa kuvaa, kun mies on vienyt kamerani ja tulee kotiin iltasella. Katsotaan jos sitten ehtisi näppäillä kuvia. Tänään sekoitin muutamia erilaisia kesäkukkaseoksia ja ylijääneitä pussinpohjia astialliseen hiekkaa ja kävin ulkona ripottelemassa sitä parin kukkapenkin reunalle. Jännä seurata kesällä mitä sieltä nousee, vai nouseeko mitään. Pintakylvöisiä pikkusiemeniä olivat ja toukokuun aikana avomaalle kylvettäviä, että luulisi nyt jonkun lähtevän kasvuun.